ARKKIPIISPA
GUSTAF JOHANSSON

Arkkipiispan perhe noin v. 1900

Gustaf Johansson syntyi Ylivieskan pappilassa, kävi koulua Vaasan seudulla sekä opiskeli Helsingissä Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa filosofian maisteriksi, papiksi ja sittemmin teologian tohtoriksi. Lyhyen pappistoimen jälkeen hänen työuransa jatkui dogmatiikan ja siveysopin professorina, Kuopion ja Savonlinnan piispana sekä lopulta arkkipiispana vuosina 1899-1930.

 

Gustaf Johansson oli naimisissa pietarsaarelaisen Sofie Emelie Björkmanin kanssa. Heille syntyi 10 lasta, joista neljä poikaa ja kuusi tyttöä. Pojista kaksi kuoli lapsina ja kolmas 24-vuotiaana. Lapsista vain kaksi perusti perheen saaden kumpikin kolme lasta.

 

Gustaf Johansson ihastui Karkalin lehtomaiseen luontoon asuessaan loma-aikoina Karjalohjan pappilassa vuosina 1862-68 hänen isänsä Gustaf Johansson vanhemman ollessa tuolloin Karjalohjan kirkkoherrana. Poika Gustaf kävi useasti soutaen Karkalinniemellä ja innostui löytämistään jaloista lehtipuista, kuten tammista ja vaahteroista. Tultuaan professoriksi hän palasi Karjalohjalle ja osti v. 1878 Karjalohjan Alatieltä Kukkasniemen perheensä kesäpaikaksi. Kukkasniemi on kuuluisa siitä, että Sakari Topelius viimeisteli siellä Maamme-kirjan v. 1875.

 

Haave omasta maatilasta Karjalohjalla kasvoi vähitellen, ja tuleva arkkipiispa Gustaf Johansson onnistui v. 1881 ostamaan Karkalin tilan ihailemaltaan Karkalinniemeltä.

arkkipiispankarkali.fi